25-30.1.2009

Keräilin lentokentältä Villen sekä toiselta kentältä Karitan ja suunnistimme kotiin. Sunnuntaisin kaikki paikat ovat suljettuina joten pitsan hakemisen lisäksi tyydyimme makailemaan kotosalla tvkaista parissa.

Maanantaina kello soi kahdeksalta ja suunnistimme markkinoille. Pyörimme siellä sekä Rhossa aikamme ja lähdettiin kaupan kautta kotiin. Bussi meni nenän edestä joten istuimme kahvilassa odottamassa seuraavaa. Karita olisi halunnut kaakaon, sai kuitenkin sulatettua lämmintä suklaata. Erilaista. Liian makeaa.

Illalla kävimme vielä kenkäkaupassa.

Tiistaina lähdimme autolla kiertämään lähiseudun kenkäkaupat läpi. Rho centeristä Auchanin taakse. Löytyihän niitä kenkiä itsekullekin. Hintataso täällä on naurettavan halpa, varsinkin kun kampeaa itsensä Milanon ulkopuolelle lähiöihin sekä jättimäisiin kenkäkauppoihin.

Illalla kävimme paikallisessa halpakaupassa sekä rautakaupassa ihmettelemässä lamppujen valikoimaa.

Keskiviikkona lähdimme Milanoon. Olin nähnyt ratikasta tavaratalon jota lähdimme katsomaan. Tuurilla ne laivatkin seilaa, ratikan numerosta ei ollut tarkkoja mielikuvia mutta hetken arpomisen jälkeen osuimme oikeaan. Kohtuullisen kallis paikka. Katolle kiipesimme ja räpsimme pari kuvaa.

Maisemaa

Karitakin pääsi kuvaan

Palasimme takasin Duomolle ja pyörimme Via Torinon kaupoissa.

Duomo

Vielä pikakoukkaus Corso Buenos Airesin kenkäkauppaan jossa kaikki kengät maksavat normaalisti 30 e, nyt alejen aikaan 15 e ja sitten kotiin.

Illalla lähdimme kokeilemaan meille suositeltua (ja hyvin suosittua) ravintolaa, Latteria Agricolaa. Seitsemältä roikuimme nälkäisinä ovella, kuulemma aukeaa vasta puolen tunnin päästä. Kävimme läheisessä kenkäkaupassa kuluttamassa aikaa.

Ruoka oli oikein hyvää. Kovin lihapainotteista, mikä minulle aiheutti hieman ongelmia. Alkuruoaksi tilasimme leikkele- ja juustolautasen. Kaikki tuotteet tulevat ravintolan omalta maatilalta. Alkuruoka oli äärimmäisen mahtava, olisin voinut täyttää itseni niillä kokonaan.

Pääruoka oli se ongelma, minulle siis. Jotain hieman epäilyttävää lihaa, ei mikään kummonen kokemus. Söin mitä söin. Karita ja Ville tykkäsivät omista ruoistaan, lihaa lihan perään.

Karitan ja Villen sapuskat

Ennen jälkiruoan tilaamista saimme maistella "palleroita". Eräänlaisia pieniä munkkeja tai vastaavia. Ihan ok mutta päädyimme tilaamaan jätskiä hedelmien kanssa. Ilmeisesti tekevät jäätelönsä itse, parasta jätskiä mitä olen täällä syönyt.

Tarjoilija pakkasi meille vielä aamupalaksi mukaan briossit. Hyvä ruoka, tosi ystävällinen palvelu, eiköhän sinne mennä uudelleenkin.

Torstaina lähdimme Karitan toivomuksesta käymään uudelleen Serra-Vallessa. Osui vielä aurinkoinen päiväkin kohdalle.

Serra-Vallen aukiota

Kiertelimme aikamme, Triumphin rintsikat haimme tietysti (25 e normaalihintaiset, tarjouksessakin oli vaikka millä mitalla, haen noita vielä satasen edestä ennen kun lähdemme pois). Outlet-alueen vieressä on valtavat kenkäkaupat ja niihin sitten seuraavaksi. Koska minun jalkani on jonkinlainen sekasikiö johon ei mene yksikään normaalikenkä niin en löytänyt kuin yhdet kengät. Karita löysi vähän useammat. Kenkien keskihinta oli 10-15 e. Neljän maissa lähdimme ajamaan kohti kotia.

Illalla heitimme Karitan vielä yhteen kenkäkauppaan ja kävimme sillä aikaa Villen kanssa ruokakaupassa. Nettikin toimi ekan kerran sillä viikolla joten katsoimme Salkkarit ja sitten nukkumaan.

Perjantaina "aamulla" herätys oli klo 4. Veimme Karitan kentälle. Mukava viikko, kivaa vaihtelua normaaliin elämään.