9.6.2008
Menee hermot. Viime viikolla Ville oli sopinut jonkun kaasufirman kanssa että tänään maanantaina tulee äijä kytkemään sen halvatun kaasun päälle klo 8.30-10 välisenä aikana. Heräsin ajoissa että ehdin tehdä kaiken jos ihme tapahtuu ja sieltä vatipää saapuisikin ajoissa. Jätin kahvit keittämättä uunissa kun ajattelin että teen ne uudella tyylikkäällä kahvinkeittimellä joka toimii kaasulieden kanssa.
Ja sitten odotin. Ja odotin. Ja odotin. Rhossa olisi olleet ne markkinat ja ajattelin että onhan sen tultava kymmeneltä viimeistään, ehdin 10.41 bussiin. Ja odotin ja odotin. Kymmenen maissa totesin ettei se tule. Koitin Villeä mailitse kiinni, ei vastaa. Päätä särki kun en ollut juonut sitä kahvia. Ja odotin.
Nyt kello on 11. Ja edelleen odotan.
Seuraavaksi, kunhan olen saanut kahvit keitettyä uunin avustuksella, otan selvää italialaisista pyhimyksistä. Ne ovat varmasti olleet sellaisia joilla ei ole kertaakaan mennyt hermot tämän maan tyyliin tehdä kaikki myöhässä jos silloinkaan.
 

Tässä samalla harkitsen vaihtoehtoja. Koska vatipää soittaa kännykkääni kun saapuu niin periaatteessa voisin lähteä edes kahville. Mutta sanopa sitten kielitaidottomana pidempi lause kuin hetkinen, tulen alas. Eli ehkä istun kotona raivoa pidätellen.

Ville keittää kahvia meidän hienolla tyylillä:

Huono kuva parvekkeesta ja kukkasista: