30.4.-3.5.2009

Yhden maissa torstaina ajoin hakemaan Villen töistä ja lähdettiin kohti Firenzeä. Pari kuukautta sitten oltiin varattu parin yön setti Toscanan viinitiloilta ja edellisenä viikonloppuna innostuttiin varaamaan tarjoushotelli yhdeksi yöksi Firenzestä. Matkaa tuli reilut 300 km ja kuviteltiin että ajoissa lähteminen pelastaisi pahimmilta ruuhkilta.

Alkumatka menikin vallan mainiosti, ilma oli mukava ja vaikka liikennettä olikin paljon niin tie veti. Pienen vaaratilanteen aiheutti vastaantulevien kaistalta lentänyt julmetun kokoinen kuollut lintu, onneksi osui tuulilasin sivuun eikä keskelle. Ensimmäinen ruuhka tuli parin sadan kilometrin jälkeen, muutama kilometri ajettiin hitaasti nitkuttaen, ohi palavan tien ja pienen kolarin.

Tuon hidasteen takia osuttiin Firenzeen keskellä parhainta ruuhka-aikaa ja muutaman kilometrin matkaan meni varmaan lähemmäs tunti. Hotelli onneksi löytyi helposti.

Hotellin edestä ruuhkakuvaa

tos01.jpg

Huone oli hieno, heitettiin kamat sinne ja lähdettiin kaupungille. Hinnoissaan oli ko paikka, kaksi pitsaslaissia ja kaljat maksoi yhteensä 18 e, hieman myöhemmin toiset kaljat 6,50 kappale. Eipä sillä, tarkoitus olikin vain lähinnä kävellä.

Kirkonkulmaa

tos02.jpg

Ylihintaisilla kaljoilla

tos03.jpg

Pojat pelasivat joen rannalla palloa

tos04.jpg

Jokin "kultasilta", paljon kultakauppoja, pari muuta kojua ja asuntoja

tos05.jpg

Joen varrella katetulla jalkakäytävällä

tos06.jpg

Auringonlasku

tos07.jpg

Käveltiin takaisin hotellille ja jätettiin koirat nukkumaan. Käytiin syömässä pitsat vähän sivummalla jossa hintatasokin oli aavistuksen järkevämpi.

Ehkä tuota Firenzestä pitäisi enemmän jos olisi enemmän aikaa ja rahaa ja vähemmän (ei yhtään) koiria mukana. Suurkaupungissa on rasittavaa kulkea kolmen pienen koiran kanssa, koko ajan saa väistellä ihmisiä ja suurinosa haluaa silitellä koiria. Hidasta.

Perjantaina aamulla lähdimme pian aamupalan jälkeen. Joka oli positiivinen yllätys, oli sämpylää, juustoa ja makkaraa, mikä ei täällä niin sanottua aina ole.

Matkaa seuraavaan hotelliin oli reilu 20 km. Hotelli, Villa Belvedere Dimora Storica, sijaitsi lähellä Mercatalen kylää.

Aika iso osa matkasta meni hitaasti ruuhkassa istuen, eipä tuo niin haitannut maisemia katsellessa. Navigaattorin avulla lähdimme ensin katsomaan hotellin sijainnin. Navi ohjasi meidät kirkon pihalle. Netistä printatut ajo-ohjeet ohjasivat meidät teollisuusalueelle. Hetken pyörimisen jälkeen hotelli löytyikin. Näytti oikein hyvältä, lähdettiin kylille syömään ennenkuin päästään huoneeseen.

Lähellä hotellia oli viinitila ja kävimme kysymässä viininmaistajaisia. Mies lupasi soitella asiasta, 10 henkeä pitää saada että maistajaiset pidetään. Meillä oli pyörät mukana ja ajateltiin että siihen onkin hyvä matka pyöräillä.

Ajoimme 12 km päässä olevaan vähän isompaan kylään (Greve in Chianti), käytiin kahvilla, käveltiin hetki ja haettiin kaupasta vettä ja paikallista viiniä.

Reissun hauskin kyltti, nauratti moneen kertaan

tos09.jpg

Nälkä kuitenkin oli ja mentiin ruokapaikkaan. Pistin kyllä merkille että naapuripöydässä istui hyvin kiukkuisen näköinen pariskunta, en asiaa sen tarkemmin pohtinut. Tarjoilija tuli ja otti tilaukset. Ja sitten odoteltiin. Ja odoteltiin. Ja vielä vähän aikaan odoteltiin. Keittiössä oli pienenpientä ongelmaa ja pari tuntia yhteensä istuttiin niitä hemmetin ruokia odottaen ja lopuksi syöden. Saatiin sentään ilmainen jälkiruoka, kuten kaikki muutkin tuntikausia istuneet.

Mahat sentään tuli täyteen ja lähdettiin hotellille. Respa lähti kävellen näyttämään meidän huoneen, vähän kauempana olevassa talossa kuulemma. Ok, ajettiin lähemmälle parkkikselle ja jäin purkamaan koiria ja laukkuja autosta kun Ville kävi katsomassa. Odottelin auton vieressä ja näin jo kaukaa Villen olemuksesta ja sitten ilmeestä ettei tää nyt mennyt niinku piti tai odotettiin. Kysyin että mikä vialla, ei oikein selkeää vastausta tullut. Kierrettiin kamojen kanssa talo ja yhdet portaat ylöspäin ja mentiin sisään.

Se oli julmetun kokonen asunto. Oltiin tilattu kahden hengen huone, kuvista olin ymmärtänyt että ihan nätti ja kiva huone vessalla. Ensin oli keittiö, sitten iso olkkari josta lähti portaat. Puolivälissä oli kylppäri ja yläkerrassa makkari. Ilmalämpöpumput, kaksi telkkaria, antiikkikalusteet ja tosiaan se keittiö. Paljon enemmän kuin mitä odotettiin tai mitä piti olla.

Hetki ihmeteltiin huonetta, istuttiin koirien kanssa pihalla auringossa ja jätettiin koirat huilimaan. Ville otti uikkarit ja suunnistettiin allasbaarille. Rohkasukaljat ja Ville uimaan.

Allas ja Ville

tos10.jpg

Uimassa

tos11.jpg

Siellä vietettiin jonkun synttäreitä ja porukka huuteli toisiaan katsomaan kun joku uskaltaa uida. Baarinpitäjä kyseli villapaitaan pukeutuneena ihmeissään että todellako uit siellä, nythän on vielä niin kylmä (varjossa n. 25). Ville selitti olevansa suomalainen ja baarinpitäjä ymmärsi heti.

Baarissa

tos13.jpg

Mentiin koiria katsomaan ja otettiin lasit halpispunkkua ja yhdet kaljat talon edessä terassilla auringonlaskua odotellen.

Väsynyttä sakkia

tos16.jpg

Talo

tos17.jpg

Maisemaa auringon laskiessa

tos18.jpg

Lauantaina aamupalan (täälläkin se oli runsas ja hyvä) ja parin lenkkeilyn jälkeen hylättiin koirat yksin ja lähdettiin Greveen maistelemaan viinejä. Pysähdyttiin lähikylällä kahville, hotellin kahvi oli kuin teetä. Ville lähti hakemaan autosta lompakkoaan ja minä menin tilaamaan. Baaripoika flirttaili koko sydämestään juuri siihen hetkeen kun Ville käveli paikalle, sen jälkeen ei tainnut ko tyyppi sanoa enää sanaakaan. Hassu mies.

Oltiin etukäteen netistä katsottu isommalla kylällä Le Cantina-niminen viinikellari. Ladattiin viinikortit ja ruvettiin kiertelemään.

Haistelua

tos19.jpg

Parit halvat vinkut, jokaista ostettiin tietenkin pari

tos20.jpg

Yleiskuvaa

tos21.jpg

Oli oikein mielenkiintosta ja kivaa, sai maistaa vähän kalliimpia viinejä kerrankin. Idea oli hyvin yksinkertainen, ladattu kortti tökättiin ekassa kuvassa näkyvään koneeseen ja nappia painamalla viiniä valui lasiin pieni määrä. Olin kuskina joten maistelin vähän kalliimpia viinejä vähän vähemmän, Ville maisteli vähän halvempia vähän enemmän. Valkkareista en niin välitä mutta niitäkin maistoin ja sieltä löytyikin yksi 8 e viini joka ostettiin kotiin. En tiedä mitä Ville ajatteli tehdä sillä viinillä, minä ajattelin juoda sen Suomessa kotona pihalla pian kotiinpaluun jälkeen.

Käveltiin kylässä markkinoilla ja käytiin kaupassa ostamassa leiväntekoaineet, suunnitelmana kävellä koirien kanssa retkelle.

Metsätie hotellille päin

tos22.jpg

Tehtiin leivät ja lähdettiin kävelylle. Ilma oli todella kuuma joten kovin pitkää lenkkiä ei voitu tehdä, Miriä piti nytkin välillä kantaa kun vauhti hyytyi kuumuudessa.

Oliivi

tos23.jpg

Eväistä syömässä oliivipuun varjossa viinipeltojen vieressä

tos24.jpg

Tiluksien mittailua ja "miten ne viiniköynnökset meneekään?"

tos26.jpg

Miri kaatui

tos27.jpg

Hotellin päärakennus eväspaikalta

tos28.jpg

Vietiin koirat sisälle viileään toipumaan ja lähdettiin pyörällä viereiselle viinitilalle. Ei sieltä mitään ollut kuulunut mutta haluttiin tarkistaa asia ja jostain syystä pyöräily tuntui hyvälle idealle, olihan ne pyörät raahattu mukaan. Aikaisemmin olin paikallisia mäkiä katsellessa todennut etten kovin kauaksi kyllä polje, ei siinä oli mitään polkemista kun ylämäet joutuu taluttamaan.

Matka viinitilalle meni joutuisasti, vähän piti talutella yhdessä mäessä mutta muuten alamäet olivat mukavan jyrkkiä ja pyörä meni kuin itsestään. Koko viinitila oli kiinni joten käännyimme takaisin. Villen takapyörä puhkesi, johan se viikon verran olikin ollut ehjä... Pumpattiin pyörään ilmaa ja takaisin.

Joo-o, tulipahan huomattua että ne kivat jyrkät alamäet on paluumatkalla veettumaisen jyrkkiä ylämäkiä. Oli järkyttävän kuuma ja koitin reippaasti polkea niin ylös kuin pystyin (huomautus tähän väliin että täällä kotosalla ei ole ylämäkiä, pelkkää tasasta). Henki vinkui, hiki valui ja tuntui etten ikinä selviä. Hiekkatietä ylämäkeen hotellille, puolessa välissä taas luovutin ja taluteltiin pyöriä. Ryömin huoneeseen, kaaduin sohvalle ja vannoin joko tekeväni jotakin kunnolleni tai jättäväni jatkossa urheilun muille. Jäin sohvalle odottamaan kuolemaa. Sitä ei kuitenkaan tullut joten hetken päästä nousin ylös ja menin koirien ja Villen perässä pihalle istumaan, taidettiin me veden lisäksi siinä jotain viiniäkin maistella.

Urpo ja Turpo muurilla aurinkoa ottamassa

tos29.jpg

tos34.jpg

Kuuden jälkeen lähdettiin käymään baarissa, nälkähän tuo jo oli. Otettiin valkkarit ja leikkelelautaset sekä pappa di pomodore eli ns. tomaattipuuro joka oli tehty tomaattimurkasta, vanhasta leivästä ja mausteista. Äärimmäisen hyvää, pakko kokeilla tehdä itsekin.

Istuttiin ulkona kunnes aurinko laski.

tos35.jpg

Iltalenkin jälkeen aika pian unille.

Sunnuntaina pakattiin auto ja lähdettiin kohti kotia hyvissä ajoin. Ruuhkaa ei ollut missään vaiheessa matkaa joten kotimatka meni hyvin ja nopeasti.

Äärimmäisen hieno reissu, olisi tuolla pidempäänkin viihtynyt. Ainut huono puoli oli se ettei päästy sille yhdelle viinitilalle maistelemaan, ilmeisesti aika yleinen "ongelma" sesongin ulkopuolella. Suosittelen Toscanan maaseutua kaikille. Ottakaa kuitenkin auto, ei pyörää.