26.3.-3.4.2009

Torstaina saapui Villen perhe Milanoon. Äiti ja siskot suuntasivat suoraan kentältä hotelliin ja isä haettiin meille. Koska laaja asuntomme käsittää vain yhden sohvan, ei voitu majottaa koko poppoota. Jounin kone saapui suht myöhään joten meidän ohjelmaan kuului pieni iltapala ja nukkumaan.

Perjantaina heräsin tyypillisesti ärsyttävän aikaisin ja herätin Jouninkin. Aamupalan jälkeen suunnistimme Rho Centeriin kenkä- ja vaateostoksille. Ja löytyihän sieltä vaikka mitä Jounille, kengät, hassunhauska tekstipaita ja verkkarit.

Kävimme ruokakaupassa ja kotiin. Tosin kotimatkalla koukkasimme oman kylän baarin kautta, yhdet oluet maistoimme. Pitihän sitä baarimikolle esitellä että meilläkin on vieraita, kyllä se tarkasti tuijottikin.

Viihdytimme koiria siihen asti että Ville tuli töistä ja suuntasimme Milanoon treffaamaan naiset Duomolle.

Pojjaat Duomon edessä

Kiertelimme hetken Duomon ympärillä että Jounikin näki nämä perusmestat jotka jokaisen turistin pitää nähdä (Duomo sisältä, ostoskäytävä jne).

Ville oli etukäteen selvitellyt mistä Milanosta saa hyvät aperatiiviruoat, helppo ja halpa tapa välttää ruokailu kalliissa paikassa. Työkaverin suosittelun mukaan hyppäsimme metroon ja menimme Naviglion varrella sijaitsevaan ravintolaan.

Naviglio

Drinkeillä ja alkupalojen jämiäkin näkyy lautasille.

Mahat tuli täyteen mutta aina on tilaa jälkiruoalle. Jätskibaarin kautta ja kotiin nukkumaan.

Lauantaina alkuperänen tarkotus oli mennä köysiradalla vuorelle. Ilma ei ollut kuin morsian ja vuorille luvattiin ukkosta joten otettiin suunnitelma B käyttöön. Naisten piti tulla junalla Rhohon, Ville ja Jouni lähtivät vastaan. Odottelua, muutama puhelu ja selvisi, väärä juna ja porukka Saronnossa. Eipä se mitään, kulkihan se auto sieltäkin hakemaan.

Suuren porukan takia Ville lainasi töistä autoa joten minäkin jouduin ajamaan. Suuntasimme Bellagioon. Alkumatka meni oikein näppärästi, sitten alkoi se halvatun pikkunen kapea kuolemantie. Vaan perille päästiin.

Satoi kaatamalla, mikä kieltämättä vähän haittasi. Nälkäkin oli ja koirat mukana, kysyttiin yhdestä ravintolasta josko koirat saisi ottaa sisälle mukaan, ei oikein terassikeli. Tämä sopi joten päästiin lämpimään. Syötiin kevyesti, neljä söi lasagnea ja kaksi kalaa. Sekä kaksi leikkelelautasta jaettavaksi kaikille. Lähdettiin kotia kohti kun ei siinä sateessa mihinkään viitsinyt kävelemään. Toista pikkuista tietä ajettiin, puristin rattia niin lujaa että kotona sain sormiin lihaskramppeja.

Ville käytti vieraita kenkäkaupassa ja illalla syötiin vielä pitsat. Ville ajelutti naiset vielä Peron metroasemalle ja melkein suoraan käytiinkin unille.

Sunnuntaina heti aamusta lentokentälle. Tavattiin siellä naiset ja Jouni lähti ja Ritva tuli tilalle.

Satoi edelleen kaatamalla. Oltiin nähty mainos että Rhossa olisi maalaismarkkinat ja lähdettiin katsomaan niitä. Siellä mitään enää ollut, luultavasti sen sateen takia. Istuttiin kotosalla, pelattiin Yatzya ja juotiin muutama lasi viiniä.

Sambuca-ryypyt ennen ruokaa

Maanantaina oli aikainen herätys ja lähdettiin markkinoille. Kotona oli vesi poikki joten käytiin Rhossa juomassa sumpit ja vessassa. Markkinoilta löytyi ostettavaa jos jonkinmoista, lähinnä kylläkin Ritvalle.

Markkinoiden jälkeen ei satanut joten lähdettiin autolla joelle koiralenkille. Vesi oli niin korkealla että uiminen olisi ollut mahdotonta mutta käveltiin siellä jonkin aikaa, aurinkokin innostui paistamaan.

Tiistaina lähdettiin Rho Centeriin. Löytyi kenkää ja muuta pientä sälää. Käytiin vielä ruokakaupassa ja illalla syötiin Ritvan tekemää lohta ja perunamuussia. Oli hyvää, pitkästä aikaa muussi maistui paremmalta kuin pastat yhteensä.

Koska joka päivä pitää olla jotain ongelmaa, netti lopetti toimimisen. Ville lähti Ritvan kanssa hakemaan uutta, eipä mennyt sekään putkeen. Olimme siis netittömiä illan, pelailtiin taas Yatzya.

Keskiviikko ja vähän ripsi vettä. Lähdettiin kävelemään Rhota ympäri. Eurokaupasta löytyi kaikkea pientä kivaa ostettavaa, sekä yhdestä rompeliikkeestä yksi menninkäinen. Käytiin kaljat juomassa ja ostettiin lisää aikaa nettiä varten.

Tehtiin vielä pitkä koiralenkki ja illalla katsottiin leffa. Kaatosateessa ei kovin kummia tekemisiä keksi.

Torstaina aukesi uusi ostoshelvetti 10 km päähän. Lähdettiin autolla sitä katsomaan. 4 km ennen päämäärää autojono pysähtyi. Ajateltiin että siellä on jokin kolari ja kierrettiin toiseen suuntaan. Ei ollut kolaria, kaikki jonottivat parkkipaikalle. Jätettiin auto kilometrin päähän ja käveltiin.

Iso ja hieno ostari, ruokakaupassa oli niin karseat jonot ettei mitään saumaa mennä sinne. Ostettiin nätit sormukset, käveltiin paikan läpi ja lähdettiin kotiin eläinkaupan kautta.

Kotona maistettiin sambuca-kolaa ja neljän maissa lähdettiin kylille, ostamaan tuliaisia ja sitten aperatiiville.

Illan ongelmakin tuli vastaan bussissa. Pari poikaa kävivät selvittämään jotain meidän bussilipuista. Ensin ymmärsin että ne ovat vääränlaiset, sen jälkeen ymmärsin että huomisesta eteenpäin pitää olla erilaiset liput. Alkuunkaan en ymmärtänyt mitä ne sitten riehuivat jos ongelmaa ei kerran ole. Lopuksi paikalle tuli nainen joka osasi englantia sen verran että vahvisti käsitykseni, en jaksanut alkaa vääntämään enää asiasta sen enempiä, pääasia että päästiin kotiin.

Perjantaina heitin Ritvan lentokentälle heti aamusta.

Lauantaista lähtien oli enemmän ja vähemmän satanut (no maanantaina ei tainnut sataa ollenkaan eikä tiistainakaan koko ajan), lentokentälle ajellessa alkoi kirkastumaan. Autosta astuttiin ulos niin satoi vielä viimeisen kerran, nyt se aurinko kyllä sitten paistaa. Murphyn laki.

Kiva viikko, vähän vaihtelua arkeen, kiitoksia kaikille osallistujille!