Hiekkasärkät

15.10.2008
Lähdin koirien kanssa puolilta päivin joelle. Ilma oli lämmin ja otettiin uimakamat sekä vähän nakkia mukaan.
Koko paikka oli autuaan tyhjä. Yksi auto oli parkissa kun saavuttiin ja koirat juoksivatkin irti. Hieman muodon vuoksi kerrattiin seuraamista ja paikallaoloa ja sitten lähdettiin uimaan.
Vesi oli noussut tosi paljon. Ennen mentiin aina useamman särkän yli, nyt jäin ekalle särkälle. Ennen koirat ovat voineet itse kahlata ekalle särkälle, nyt vesi yltti minuakin reilusti yli pohkeen.
Ei ötököitä, ei ihmisiä ja aurinko paistaa. Vesi oli julmetun kylmää joten varsinainen uiminen jäi kastautumiseen ja kahlailuun. Irkku otti surmanloikan virtaan ja meinasi lähteä ajelehtimaan, tuon idean jälkeen pysyi vapaaehtoisesti kahlaamassa rannalla.

Irkku kahlaa

Irkku sählää

Ja taas kahlaa

Rassi ja Miri tyytyivät seisomaan lähinnä rannalla, Miri kävi kerran kahlaamassa.

Ja sitten makailtiin auringossa. Oli kuuma.

Maisemaa

Lähdettiin pois. Kannoin taas koirat ja tavarat osissa ja Miri koitti suorittaa jonkinlaisen uskollisuusmitalin, se lähti perään. Käännyin onneksi katsomaan taakse ja sen etujalat jo kauhoivat. Karjaisin kuin hyeena ja Miri perääntyi seisomaan veteen. Liian kova virtaus pienelle koiralle.

Nurtsilla hetki kuivateltiin jalkoja ja tassuja ja tehtiin pari temppua. Joskus tuntuu että jokin ruuvi on noilta elikoilta tippunut jossain elämänvaiheessa...

Hyrrä