14.8.2008
Autohan ostetaan liikkeestä niin että mennään liikkeeseen, valitaan auto, näytetään henkkarit, maksetaan ja lähdetään kotiin uudella autolla. Ainakin paratiisissa nimeltä Suomi...
Olemme ravanneet autoja katsomassa ja tänään löytyi sopiva, Volvo. Hyvä ajaa ja muutenkin ihan kiva. Jep, tämä otetaan. Mentiin tekemään papereita ja sovittiin hintaa ja asioita ja tuommosta tavallista. Kunnes pyydettiin ne henkkarit. Ville ojensi ne ja sitten alkoikin käsien vatkaus, eiväthän nämä ole Italiassa myönnetyt!
Alkoi väittely. Tarjosimme fiscale-koodia (joku vastaava kuin Suomen sosiaaliturvatunnus), ei kelpaa, sen voi väärentää. No aha. Automyyjä soitteli puheluita ja ehdotti Suomessa käymistä. No ei olla menossa, mistä mies meitä vilkuili vähän oudosti. Lisää puheluita ja loistoidea! Ajakaa se Suomeen ja rekatkaa sinne, ei kai sinne ole pitkä matka..? Ei, vain 2500 km suuntaansa. Eipä tuo meinannut uskoa, google lauloi varmasti kun olimme poistuneet.

Joka tapauksessa lähdimme ilman autoa siis pois emmekä uskoneet hetkeäkään ko tyypin höpötyksiä ettei autoa voi ostaa ilman Italian myöntämiä henkkareita. Kotona sitten suutuspäissämme googletimme.
Italiassa saat tehdä töitä, maksaa veroja, asua, tehdä sähkö- ja kaasusopimuksia, hankkia netin, elää ihan normaalia elämää suomalaisilla henkkareilla. Mutta auton jos haluat niin sinulla tulee olla:
1. Residenza - pitää siis hakea joku lappu, jossa haen Rhon kaupungin "jäsenyyttä/kansalaisuutta"
2. Italialainen ID-kortti. Ei aavistustakaan mistä tai miten tommonen haetaan
3. Joku mielenkiintonen sottogiornato siinä vielä oli, mikä lie?
4. Codice fiscale (tää jo löytyy, jei, hyvä me!)
5. Esim. itse kirjoittama dokumentti siitä, että todella asun antamassani osoitteessa.

Italia rulaa!